Svenska
U-arvo, joka saadaan laskettua materiaalien lämmönjohtavuuksista, ei kerro koko totuutta rakenteen eristyskyvystä. Rakenteen ilmanvuotoluku n50 vaikuttaa voimakkaasti myös rakenteen eristyskykyyn. Mitä tiiviimpi rakenne on, sitä paremmin se eristää lämpöä! Finnfoamin täysin yhtenäinen ja suljettu solurakenne on tiivis. U-arvossa ei ole huomioitu rakenteen sisäistä konvektiota, joka voimistuu lämpötilaeron kasvaessa. Finnfoamin rakenteessa ei sisäistä konvektiota voi esiintyä.
Finnfoamin lämmöneristyskyky on lähes riippumaton käyttöolosuhteista. Suljettu ja täysin yhtenäinen solurakenne pitää tehokkaasti paikallaan solukaasuna toimivan puhtaan ilman, jonka lämmönjohtavuus (λ10) on 0,026 W/(m K).
Ilmavirtaukset eivät voi heikentää eristeen eristyskykyä ja siksi se toimii tarvittaessa myös tuulensuojana. Finnfoamin lämmönjohtavuus (λ10) on 0,029-0,034 W/(m K) levytyypistä riippuen. Vettymätön Finnfoam säilyttää eristyskykynsä myös kosteissa olosuhteissa, mikä on erittäin tärkeää routaeristeelle.
Rakenne, jossa on lämmöneristeenä vain Finnfoamia, ei tarvitse erillistä tuulensuojaa. Finnfoamia ei kuitenkaan kosteusteknisesti voida käyttää ohuena tuulensuojalevynä esim. villaseinän yhteydessä.
Finnfoamin solukaasuna on ilma, joten sen eristyskyky ei heikkene ajan kuluessa. Koska ilman lämmönjohtavuus heikkenee jäähtyessä, Finnfoamin eristyskyky paranee lämpötilan laskiessa. Finnfoamin eristyskyky on parhaimmillaan, kun on todella kylmää. Routaeristeellä mitoituslämpötila on -5 °C ja tällöin Finnfoamin eristyskyky on jo parantunut. Koska Finnfoamiin ei vesi pääse, on routaeristeellä nykyisen CE-merkin ja eurooppalaisen standardin mukaisesti jopa parempi mitoituslämmönjohtavuus (0,034 tai 0,036) kuin kuivassa tilassa (0,035 tai 0,037). Kuivissa tiloissa mitoituslämmönjohtavuus on usein sama kuin lambda declared -arvo. Tiiviyden ansiosta Finnfoam-eristeessä ei tapahdu haitallisia ilmavirtauksia eikä myöskään lämmönjohtavuuden heikkenemistä eli vanhenemista ajan kuluessa, koska solukaasuna on ilma.
